tiistai 8. lokakuuta 2019

KATIE LOWE: JUMALTEN VERTA SUONISSAMME


Mistä mulle: arvostelukappale kustantaja: Gummerus julkaistu: 2019 sivuja: 351 oma arvio:♥

Tää oli mun yks loppu vuoden odotetuimmista uutuuksista, mutta kirjan luettuani jouduin toteamaan sen pettymykseksi. Tässä oli toki potentiaalia johonkin: nuoruus, noitia, murhia, kellotorneja.. Jumalten verta suonissammehan kuulostaisi hyvältä syksyn pimeneviin iltoihin! Ei muuta kuin kynttilät palamaan ja sohvalle lukemaan!

Vuosi 1998 & kuusitoista vuotias tyttö nimeltä Emily on murhattu. Ruumis roikkuu keinussa, kukaan ei vain tiedä kuinka hänet on murhattu.
Päähenkilömme Violet on päässyt tyttökouluun Elm Hollow Academyyn. Koulussa on satoja vuosia sitten pidetty noitavainoja/oikeudenkäyntejä (uuu!). Pian Violet ystävystyy (samanikäisten raivostuttavien tyttöjen kanssa) Gracen, Alexin ja Robinin sekä taideopettaja Annabelin kanssa. Tytöt tutustuttavat Violetin alkoholin ja huumeiden pariin ja okkultismista kiinnostunut opettaja Annabel vetää oppitunteja koulun kellotornissa aika perus. Kuka murhas Emilyn ja miksi? 

MUTTA KUN. Ei niin ei. Tuntu että tässä mätti kaikki, vaikka kuinka yritin pitää tästä. Hahmot olivat julmia ja etäisiä. (mulle on tärkeetä et tykkään tai pystyn samaistumaan hahmoihin!) Ja koska hahmot eivät halunneet oikeen napata niin ei sitten jaksanut enää juonikaan kiinnostaa. Paitsi sen verran, että halusin kuitenkin tietää kuinka kaikkien käy ja se sai mut jatkamaan loppuun asti. Luin tätä vaikka kuinka pitkään, joskus luin sivun tai kaksi, sitten unohdin sen taas viikoksi. Välillä tarina oli todella t y l s ä ja välillä mä ajattelin et mitä helvettiä mä luen. Jossain vaiheessa hukkasin mun ajaukset ja kirja tuntui paljon sekavammalta kuin mitä se oli jo alunperin. 
Ärsyttää :( Tän piti olla hyvä ja mun piti tykätä tästä suunnattomasti.

perjantai 30. elokuuta 2019

ELOKUUN LUKUMARATON













Huomenta täältä sängyn pohjalta! Eilen illalla iski flunssa. Mikäs sen parempi tapa viettää flunssaa kuin vetää lukumaraton. Nenäliinat on vieressä, samoin mukillinen finrexiä, nyt vielä kokoan kirjat ja aloitan lukemisen 10:00! Päivitän tätä postausta sekä instagramia.

Perjantai 30.8. klo 9:52















































Tässä mun projektit! Miksi jatkaa keskeneräisiä, kun voi aloittaa uusia, haha. 
Manga on vanha uusi rakkaus, oon taas innostunut siitä ja haluan ostaa jokaikisen sarjan omaksi ja ja ja.. anyway, tuo Prinssessa Sakura on nyt One Piecen ohella yks tän hetken lemppareista! Muistan kun junnuna mun ihan lemppari mangaka oli Arina Tanemura ja luin Time Stranger Kyokoa yhä uusiks ja uusiks, kun Tanemuralta ei ollut suomennettu mitään muuta. 
Lucinda Rileyn kolmas jättiläinen, Varjon sisar, täytyy lukea äkkiä, koska uusi osa on jo ilmestynyt tähän sarjaan! 
Katie Lowen Jumalten verta suonissamme on arvostelukappale, minkä pyysin Gummerukselta, sen ollessa yks mun syksyn odotetuimmista käännöksistä. Oon sitä lukenut nyt muutaman aukeaman, mutta en osaa vielä muodostaa mielipidettä suuntaan enkä toiseen. 
Mut näillä kirjaeväillä mä alottelen maratonia!
Perjantai 30.8. klo 13:24
Aloitin Varjon Sisaren. Oon lukenut on ja off, miettinyt netflixiä ja syönyt. Yritin myös ottaa torkut, mutta en onnistunut. Oon kuitenkin sivulla 139 jo! Nyt mun tekisi mieli aloitella Prinsessa Sakuran nelosnumeroa ja taidankin sen aloittaa heti kun olen kaatanut itselleni teetä.

Lauantai 31.8. klo11:54
Heipparallaa ja huomenet! Eilis ilta menikin koomaillessa, en pystynyt lukemaan mitään, kun silmiä särki. Tänään aamulla kuitenkin sain luettua jonkin verran ja maratonini päättyi kello kymmenen.

Kaiken kaikkiaan luin:
- yhden mangan (Prinsessa Sakura #4), 184 sivua
- Varjon sisarta 302 sivua.

Yhteensä siis 486 sivua.

torstai 1. elokuuta 2019

HEINÄKUUN WRAP UP
















































Heinäkuu on ohitse! Toisin kuin ennen, musta tuntu et heinäkuu ei oo ohitse koskaan. Jotenkin tuntui niin pitkältä kuukaudelta, että oon vaan onnellinen, että nyt alkaa elokuu. Heinäkuuta kun muistelen niin:
x Kävin ekaa kertaa moneen vuoteen uimassa järvessä
x Käytiin taas eläinlääkärissä Varpun kanssa, tällä kertaa oli vain kontrolliaika
x Ed Sheeranin keikka Helsingissä (aah ja James Bay!) <3
x töitä, töitä ja lisää töitä x(
x Ehdin lukea "vain" kolme kirjaa, puolustuksekseni yksi niistä oli Sinuhe egyptiläinen
x Join kahvia varmaan enemmän kuin ikinä, mutta en ole vieläkään uskaltanut maistaa jääkahvia
x Hankin spotify premiumin ( elämänlaatu parani 102% :D)

Luin tosiaan kolme kirjaa. Yksi niistä oli Tahereh Mafin Rakkaus on suurempi kuin meri. Hitsi siitä tuli kyllä yks mun lemppari. Nicola Yoonin Aurinko on tähti ei oikein herättänyt mitään tunteita. Musta tuntuu et tästä eteenpäin mä en kyllä kotiuta enempää hänen teoksiaan. Ei ne vaan oikeen tunnu olevan mulle. Viimeisenä, mutta ei toidellakaan vähäisempänä sain luettua Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen. Oikeesti, oon kokenut klassikkohaasteen niin hyödylliseksi! Mä yleensä otan jonkun suuren jättiläisteoksen ja mä saan sen oikeesti vielä luettua! Niin siistiä! En malta oottaa uutta klassikkohaastetta.

keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

KLASSIKKOHAASTE OSA 9: MIKA WALTARI: SINUHE EGYPTILÄINEN









































Mistä mulle: oma ostos kustantaja: WSOY julkaistu: 2017 sivuja: 970 / goodreads 
SIIIIIIIS EN USKO MÄ SAIN SEN LUETTUA EILEN LOPPUUN. Mä olen nyt lukenut kaksi pelottavaa jättiläistä mun hyllystä(toinen niistä on > Täällä pohjantähden alla < ). Ja kyllä mä voin olla tästä näin fiiliksissä! AAAAAAAAH. Nyt mulla ei oo muuten enää kuin 7 näistä kahdestatoista klassikosta lukematta :D Ehkä mä saan ne vielä tässä oikeesti tän vuoden puolella luettua :) jooo tiän, toiveajattelua
Mä en tiennyt tästä muuten mitään ennakkoon. Sinuhe on egyptiläinen, minkä jokainen voi lotota teoksen nimestä. Mä oon vähän tynnyrissä kasvanut mitä tulee joihinkin klassikoihin. 

Sinuhe egyptiläinen on julkaistu alunperin vuonna 1945 ja se on käännetty peräti 41kielelle. Vaikka en ole muita Waltarin teoksia lukenutkaan, niin nyt Sinuhen lukeneena voin kuvitella, että kaikki ovat ihan oikeassa sanoessaan, että tämä on Waltarin pääteos. >Vuonna 2017 Sinuhe valittiin vuosisadan kirjaksi <. Mut täytyy kehua Mika Waltarin mielikuvitusta. Hän ei koskaan käynyt Egyptissä, mutta kirjoitti silti aivan uskomattoman hyvin ja vakuuttavasti aiheesta.

Sinuhe egyptiläinen kertoo Sinuhesta, löytölapsesta, joka on löydetty kaislakorista Niilistä. Sinuhe egyptiläinen sisältää viisitoista kirjaa, Sinuhen itsensä kirjoittamana ja kokoamana, missä hän kertoo elämäntarinansa. Teos sijoittuu faaraoiden aikaan kauan ennen ajan laskun alkua. Sinuhesta tulee lääkäri, aivan kuin kasvatti-isänsä tästä suunnitteli. Hän on köyhienkin lääkäri, eikä vain niiden kenellä on varaa lääkärin palkkaan.
Mun lempihahmoksi muodostui Nefernefernefer, prostituoitu ja Sinuhen ensirakkaus. Nefernefernefer vain vie kaikkien omaisuuden, Sinuhenkin. Sinuhe yrittää kostaa tälle ja saa Neferneferneferin huijattua ruuminpesijöidentaloon hyväksikäytettäväksi ( not cool:( ), mutta Nefernefernefer pääsee pakoon ja samalla hän on onnistunut tyhjentämään ruumiinpesijöiden talonkin. Vitsi mikä muija. Neferneferneferin vietyä Sinuhen omaisuuden, Sinuhe "joutuu" häpeissään lähtemään Egyptistä vuosien matkalle. Sinuhe matkustelee paljon ja kun hän palaa kotiin takaisin, pian hän löytää itsensä faaraon henkilökohtaisen lääkärin paikalta. Kirjojen alussa Sinuhe on tyytyväinen elämäänsä, mutta loppua kohden hän katkeroituu, muistelee vain virheitään ja on pian valmis kuolemaan. Sinuhe on egyptiläinen, mutta kuulostaa melankolisuudessaan suomalaiselta mieheltä. :-D

Alku Sinuhen kanssa kulki oikein näppärästi, taisin lukea peräti yli sata sivua heti ensimmäisellä istumalla. Aattelin et eihän tää oo homma eikä mikään jos tää kulkee näin kevyesti kuin alussa. Ja sitten tuli kirjan pitkäveteinen puoliväli. Ja loppu. No okei, loppu ei ollut ihan niin pitkäveteinen kuin puoliväli, mut kyllä lukeminen oli aikamoista pakkopullaa ajoittain.
Taisin kahlata tämän vähän liian nopeasti (vaikka kuukausi siinä menikin). Mutta musta tuntuu, että jos olisin yhtään enempää tämän kanssa hidastellut, olisi se jäänyt keskeneräiseksi hyllyyn. Kirja ei ollut mun mieleen, mutta oli se silti ihan hyvä ja ymmärrän miksi se on saavuttanut asemansa. Onhan se jättiläinen ja suurenmoinen. Mutta lyhyempi se olisi voinut olla.

"Minä, Sinuhe, Senmutin ja hänen vaimonsa Kipan poika, kirjoitan tämän. En ylistääkseni Kemin maan jumalia, sillä jumaliin olen kyllästynyt. En ylistääkseni faraoita, sillä heidän tekoihinsa olen kyllästynyt. Vaan itseni tähden minä tämän kirjoitan." 
s.9 -Sinuhe egyptiläisen ensimmäisen kirjan ensimmäiset sanat

MUT MÄ LUIN SEN HURRAA😍🤩

sunnuntai 14. heinäkuuta 2019

KIRJAKUULUMISET VIIKKO 28
























Tää viikko on hujahtanut vauhdilla ohi, mutta minne katosi kesä? Juuri naureskelin, että enpäs muista, että koska olen viimeksi käyttänyt kaulahuivia heinäkuussa. Mutjoo! Tällä viikolla heti tiistaina posti toi Book Depositorylta pari pakettia. Sain jatkoa Sailor Mooniin, jee! Toivottavasti tulis pian taas Sailor Moon fiilis. (oon tämmönen mangafiilislukija. se tarvii semmosen oman aikansa ja hetkensä.)
Tän viikon yllätysostos oli Holly Bournen Niin käy vain elokuvissa. Olin jotenkin muistellu et se ilmestyis vasta syksyllä?? Emmätiä, kiinnostavia kirjoja on niin paljon, että menee jo vähän väkisinkin sekaisin :D

Mutta vähänkö tää kansi on ihanan keltainen😍 En malta odottaa, et pääsen tän kimppuun! Oon vähän pidätellyt nyt itteeni sen kans, mun on pakko saada tän hetken lukupinoo pienennettyä. Nicola Yoonin Aurinko on tähti on jo loppusuoralla. Se on tökkinyt enemmän ja vähemmän. Ja Sinuheen en oo koskenut kunnolla sitten alkuviikon.:---D Nyt oon vähän epätoivonen sen kanssa.

keskiviikko 10. heinäkuuta 2019

BECKY ALBERTALLI: LEAH ON THE OFFBEAT


Mistä mulle: oma ostos kustantaja: Penguin julkaistu: 2018 sivuja: 343 oma arvio:♥♥♥/ goodreads

Mulle tää oli pettymys :( Jotenki tosi mitäänsanomaton. Leah vain kävi koulua ja sitten tuli koulun tanssiaiset. Mietin pitkään et annanko kaksi vai kolme tähteä, mut annoin kuitenkin kolme.  En edes tiedä miksi. Harmittaa, kun Simon vs. The Homo Sapiens Agenda oli NIIIIIN hyvä, The Upside of Unrequited taas oli lähinnä vaan ärsyttävä ja nyt tää kolmas oli mitäänsanomaton. Becky Albertallin kirjat ei oo mulle enää mitään pakko-lukee-kirjoja. Harmi :-(

Leah oli ihan kiva, mitä nyt vähän angsti ja sarkastinen kaikkea kohtaan (sarkasmi on jees mut ei nyt välttämättä koko elämäntapana). Leah on Emoji -nimisen bändin rumpali. Leah käy kouluaan Creekwood High koulussa ja elää vain elämäänsä. Hän ei ole kertonut kenellekään olevansa *gasp* biseksuaali, paitsi äidilleen. Se tottakai aiheuttaa vähän ongelmia. Pian on koulun tanssiaiset ja kohta kaikki valmistuvat! Jännää! Ja kuka on Leahin söpö ihastus? Lähempänä kuin uskoimmekaan.

Ennen tätä kannattaa olla luettuna Simon. Teksti on varmaa Albertallia, söpöä, kevyttä & nopeasti luettavaa. Mä jaksoin lukea tän loppuun, koska Simon pilkahteli aina silloin tällöin esiin. Leah on the Offbeatissä, ei kuitenkaan ollut minkäänlaista juonta, mikä teki siitä tylsän. Vaikka silloin tällön "pelkän elämän" kuvaaminenkin on ihan hauskaa, ei se mua kyllä tällä kertaa hetkauttanut.

“You can't just like Harry Potter. You have to be balls-out obsessed with it.”

sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

KIRJAKUULUMISET VIIKKO 27

Mä oon jo pitkään miettinyt semmoista blogipostaus-sarjaa, mitä haluisin oikeesti tehdä ja mitä tykkäisin vaikka jälkikäteen itsekin palailla lukemaan. Ja tottakai koska lukeminen kiinnostaa, niin mikä ois parempi kuin se, et kirjoitan vähän ylös mitä oon milläkin viikolla lukenut. En tiedä kuinka hyödyllisiksi kuukauden koosteet sitten muodostuu, mut sen näkee sit aikanaan. :D Haluan nyt vain kokeilla jotain uutta kun inspiraatiota löytyy! ..ja kun en halua kaikkia kirjakuvia kaataa ainoastaan instagramiin.. :--D

Nyt tällee tosi sutjakkaasti kirjahyllyni uusimmat asukkaat! Tällä viikolla vihdoinkin sain tilaukseni Adlibrikseltä. Kestääkö muillakin tilauksen saaminen sieltä aivan järjettömän kauan? Voi että niitä kultaisia päiviä, kun tilauksensa sai parhaimmillaan muutaman päivän sisällä. Mutta ei sen väliä, olen alkanut hankkimaan kirjojani jo muualta.















































Tosiaan, Adlibriksen tilaus sisälsi My Lady Janen sekä What If It's Us nidokset. En oikein tiä kumpi näistä kutsuu enemmän luettavaksi. Mulla oli alkuvuodesta hyvä flow kirjojen kanssa: aloitin uuden vasta kun olin saanut keskeneräisen luettua. Nyt tällä hetkellä mulla on kesken..
  • 1. Janne Kukkosen Voro - kolmen kuninkaan aarre
  • 2. Diana Gabaldonin Sudenkorento
  • 3. Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen 
  • 4. Nicola Yoonin Aurinko on tähti
  • 5. Estelle Maskamen Rakastan
aaargghhh liian monta.
























Mun kirjahyllyn toinen hirmu (siis Täällä pohjantähden alla -trilogian jälkeen, eikä sekään enää ole pelottava kun sen vain luki :--D) Sinuhe egyptiläinen!! Mä alotin sen! Tosi erilainen kuin mitä aluksi ajattelin. Tän yritän lukee kirjabloggaajien klassikkohaasteeseen. Mulla on kyl ihan vahva fiilis tän suhteen, kyl mä tän saan luettua. Vaaaaikka.. Sinuhesta mun huomioni on kyllä tällä hetkellä vienyt Estelle Maskamen DIMILY -trilogian ensimmäinen osa Rakastan. (Tän löysin Antikvaari.fi -sivuston kautta.) Tätä kun ei enää missään kirjakaupassa myydä kovakantisena?? :( onneks löysin, koska oon niin rakastunut tähän höttöön. <3

x Tällä viikolla luin alusta loppuun ainoastaan:

♥ Tahereh Mafin Rakkaus suurempi kuin meri & ehdin siitä jopa >kirjoittamaan tänne< fiiliksiä :D
Takaisin ylös